Avatkaa sydämenne ja mielenne!
Rakkaat siskot ja veljet, aika on lähellä. Olemme odottaneet sitä kuin kuuta nousevaa. Moni teistä on tuntenut sen, nähnyt sen unissaan: maailma on meidän. Ja me olemme maailma. Kaikki me olemme yhtä: niin ihmiset täällä siirtokunnassa kuin tuntemattomat elämänmuodot porttiemme ulkopuolella. Emme vielä tiedä, keitä he ovat, vaikka tunnemme heidän läsnäolonsa.
Minä itse olen unissani syleillyt uutta maailmaa, tuntenut kuinka se elää ja hengittää. Se kertoo minulle viestejä, joita en osaa vielä tulkita, mutta se johtuu vain vajavaisesta ymmärryksestäni. Minä lupaan teille, että kysymyksenne saavat vielä vastauksen. Sinä vastaat niihin itse, kunhan herkistät sydämesi sille, mitä maailma haluaa sinulle sanoa. Avaa sydämesi, niin ymmärrät.
Tämä uusi maailma voi pelottaa joitakuita teistä. Minä sanon teille, että teillä ei ole mitään pelättävää. Lähestykää tuntematonta kunnioittaen ja avoimin mielin, niin se kertoo teille kaiken. Matka luontoon on matka itseen, sillä me kaikki olemme yhtä. Sinä olet luonto, ja luonto elää sinussa. Luonto elää myös siskoissasi ja veljissäsi. Siksi kaikki elämä on pyhää ja arvokasta.
Pian siirtokunnan portit avataan, ja me astumme yhdessä esiin, rohkein mielin valmiina kohti tuntematonta. Käsi kädessä, siskot ja veljet. Yhdessä.
